Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935
Kuva Pientilalta joko vuodelta 1934, tai 1935

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Vanha navetta: Tappeja ja tymlinkejä - korvaushirsien vaarnatapitus ahtaissa kohteissa.

Tervehdys, kansalaiset ja toverit!
Pientilalla tehdään hommia kuten ennenkin. Navettakin on jo hirsitöiden osalta valmis, joten lienee aiheellista kertoa hieman hirsitöiden tapituksestakin jotain. Enkä nyt tarkoita kehikon suu auki tuiottamista, vaan sitä, miten hirret vaarnataan valmiiseen seinään. Tässä kirjoituksessa keskitytään vain vaikeaan tapaukseen erityisen ahtaassa välissä - ylimmän hirren tapittamisessa katon ollessa vain hieman korotettuna paikaltaan.
Tähän pitäisi laittaa vielä yksi hirsi ja tapittaa se paikalleen.
Katto on nostettu följärien päihin
aseteltujen palikoiden varaan!

Kuvasarja osoittaa, millaiseen paikkaan viimeinen pitkän seinän hirsi tuli. Rakennuksessahan oli katto koko työmaan ajan paikallaan, tosin paikaltaan nostettuna ja korotettuna eräänlaisten hässäköiden varaan- joista kuvia myöhemmin. Katon paikallaan olo tietysti monimutkaistaa työskentelyä paljonkin, uudiskohteessahan hirret voidaan yksi toisensa jälkeen vain "pudotella" paikalleen yläpuolelta, jopa konevoimalla. Nyt hirret piti nostaa käsin ylös ja useinkin laittaa jotenkin kyljen kautta plumpsauttaen, koska suoraan ylhäälta laskeminen ei onnistunut - siellähän oli se vesikatto...

Myöskään vaarnatapitus ei onnistunut normaalilla tavalla, eli kairaamalla käsikairalla ylimmän hirren läpi alemman hirren puoliväliin asti. Tuo työ tehdään normaalisti ennen riveen asentamista, koska se tarraa lujasti kiinni kairanterään ja voi moottorikairaa käytettäessä jopa aiheuttaa tulipalon riskin. Kitka on aivan valtava, kun rive ei laikkaannu samalla tavalla kuin sammal, vaan kietoutuu kiinni kairaan.

Siispä käytimme satojen vuosien takaista tymlinki- menetelmää. Samaa tekniikkaa käytettiin myös alimpien kengityshirsien tapittamisessa.

Alempaan korvaushirteen on valmiiksi kairattu
hirren puoliväliin ylettyvä kolo tymlingille.
Huomaa merkintä, joka on nähtävissä hirren sivulla.

Alemman hirren merkintä kolon paikasta kopioidaan ylemmän hirren mahaan.

Kopioituun ja kohdistettuun merkintään ryhdytään
kairaamaan ikivanhalla taotulla
 kairalla tymlingille vastareikää.
rh
Tymlingin teon alkuvaihe: pätkä kuivaa hirttä
(samaa kuin seinähirsi) ja kirves.

Alustavaa muotoilua.

Veisto 8- kulmaiseksi, mutta samalla hieman soikioksi, tai elliptiseksi...

Valmis, vuoltu tymlinki.

Tähän se napautettiin paikalleen odottamaan
ylemmän hirren laskua sen niskaan.

Tymlinki, eli tympylä. Tämä menetelmä on kehittynyt aikana, jolloin napakaira oli ainoa varteenotettava vaihtoehto reikien kairaamiseksi puuhun. Varsinaisia itsevetäviä ryyvikärkisiä kairoja ei vielä ollut, joten kairaaminen oli työlästä. Joutuihan napakairaa painamaan koko yläkropan painolla- siitä nimityskin tulee: kairassa on vatsaan tukeutuva paininpuu.

Koska reikien kairaaminen oli niinkin työlästä, tehtiin reikiä luonnollisesti niin vähän kuin mahdollista. Tai oikeastaan, reiät olivan niin lyhyitä kuin mahdollista. Tapituksesta kun ei saisi koskaan tinkiä vaikeassakaan kohteessa. Siispä reiät eivät olleet läpikairattuja, vaan ne porattiin sekä ylemmässä että alemmassa hirressä vain puoleen väliin puuta. Reiät piti siis kairata ennen hirsien nostamista lopullisesti paikalleen.

Oleellisen tärkeää on, että reikien kohta kopioidaan ylempään hirteen tarkalleen oikein. Muussa tapauksessa hyvin tarkasti vuoltu tymlinki vetää ylemmän hirren sivuun, tai vinoon ja sitä ei voi korjata - pitää tehdä kokonaan uusi tapitus.

Tällainen siitä sitten tuli. Siinä on ja pysyy ja on tapitettu paikalleen - ahtaudesta huolimatta!

Kun kairaukset on tehty, laitetaan sammal tai rive paikalleen ja lyödään tymlinki paikalleen. Tämän jälkeen koitetaan jollain ihmeen kostilla keplotella ylin hirsi katon ja kehikon väliin, plumpsautetaan se tappeihin ja lyödään kiinni. Siis nimenomaan lyödään, hirttä voi joutua rakennuksen sisäpuolelta nuijimaan tai hakkaamaan jopa lekalla, ainakin, jos salvuutyö ja tapitus on tehty huolellisesti - väljä hirsi toki solahtaa paikalleen omalla painollaankin.

Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavaksi  kattorakenteiden tekoa ja joitain kuvia ylimpien hirsien vaihtotyöstä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olkaa niin armolliset, että suvaitsette saattaa tietooni eräitä mielipiteitänne ja kysymyksiänne koskien blogiani. :D